Tässä ovat kaikki kohteet

Uppdaterat

25.8.2010 kl. 10.02

Publicerad

25.8.2010 kl. 09.57

KUHLEFELTINTALO

Kauppaneuvos Sucksdorff rakennutti 1866 perheelleen komean huvilan, joka siirtyi sittemmin Loviisan pormestarinakin tunnetun Georg Kuhlefeltin omistukseen. 1800-luvun loppupuolella kaupungin puutarhamestari A.F. Rydberg suunnitteli sen ympärille yksityisen puiston, joka ulottui Loviisanlahden pohjukkaan asti. Kuhlefelt vastusti virassaan Suomen venäläistämispolitiikkaa ja se johti perheen karkottamiseen 1904-05.

Talo on myös yhden Suomen tunnetuimman naisarkkitehti Eva Kuhlefelt- Ekelundin synnyinkoti.

Talo siirtyi Nordström -suvun omistukseen 1949 ja siihen tehtiin 1950- luvulla peruskorjaus. Arvorakennuksen pelastustyöt aloitettiin kesällä 2009.

MYLLYKYLÄN KARTANO

Tesjoen Myllykylän eli Kvarnbyn päärakennus on tietojen mukaan rakennettu 1753 ja se on toiminut aikoinaan kestikievarina. Alueella on ollut asutusta jo kivikautena.

Päärakennuksen ulkovuoraus on entisöity oman tilan puista sahatuista laudoista ja punamullattu ja ikkunanpuitteet on valmistettu vanhan mallin mukaan 2006-2007.

Suuri piha-aitta on rakennettu 1800-luvulla. Pajaa on kunnostettu museoviraston tuella vuosina 2005-2008.  Sen on kerrottu palvelleen matkustavaisia hollitupana jo 1600-luvulla.

Tilaan on kuulunut myös mylly. Myllykoski vanhoine patoineen on kävelykierroksen varrella.

KATAJAPURO

Talo on nuorin Isnäsin sahan vanhoista asunnoista.

Se lienee rakennettu toissa vuosisadan vaihteessa: komeroista on löytynyt sanomalehtiä vuodelta 1907 ja rakenteista löytyy jälkiä noin 10 erillisestä hellahuoneesta. Väärin materiaalein tehtyjä aiempia muita remontteja korjataan pikku hiljaa. Katajapuron erikoisuus ovat harvinaiset, pellavariveellä, sammalilla ja savella tiivistetyt pystylankkurakenteet, jotka näkyvät hyvin remontin kohteena olevassa avoimessa itäpäätyhuoneistossa.

PIHLAJARINNE 1

Pihlajarinteen länsipäädyn perusteellinen remontti aloitettiin syksyllä 2009 ja se jatkuu edelleen.  Talon isäntä Yrjö Länsipuron aiempi kunnostuskokemus rajoittui vanhaan puuveneeseen, mutta oikeaoppisen perinnekorjaustiedon hankkiminen, sen soveltaminen sekä erilaiset kurssit ovat opettaneet.  Kaikki vanha käyttökelpoinen pyrittiin säästämään, niin myös komea leivinuuni.
Urakka on tehty perheen voimin lukuun ottamatta niitä vaiheita, jotka vaativat lain mukaan ammattilaisia eli sähkö-, vesi- ja saniteettitilan työt.

KUUSIKALLIO

Alun perin neljästä hellahuoneesta koostuneen asunnon mittavassa ja edelleen jatkuvassa remontissa on jouduttu lähtemään perusasioista.
Routiva ja kosteutta tihkuva hiesupohja monine kannonpätkineen piti poistaa kallioon asti ennen kuin lattiat voitiin uusia – kaksi kesää kului talon alla lahoja korjaillen.  Korjausratkaisut ovat perinteisiä, samoin tiivistykset – pellavarivettä ja tervaa! Isäntä on ylpeä siitä, että kaikki korvaushirret on asennettu oikeaoppisesti: rautaa löytyy vain nauloista.

PIHJALARINNE 2

Punainen talo on rakennettu 1896. Sen alakerrassa oli alun perin 4 kahden huoneen asuntoa ja yläkerrassa 4 hellahuonetta.

Alakerran itäpäädyn nykyiset asukkaat kantoivat talousveden sisään 10 vuoden ajan, sillä taloon vedettiin vesijohdot vasta 2009, jolloin sinne rakennettiin myös lapsiperheelle tarpeellinen kylpyhuone.Muu kunnostus on ollut pintaremontin luontoista - uusia tapetteja ja maalausta. Yksi huoneista on työn alla - sinne on suunnitteilla taiteilijaemännän työhuone.  

DUNDERFELDTIN TALO

Talon vanhimman, kadun puoleisen osan rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta talo on merkitty karttoihin jo 1793. Keittiön puoleinen osuus on rakennettu 1860. Nykyinen omistaja oikoi lattiat ja lämpöeristi seinät 1980- 83. Tuolloin taloon rakennettiin myös kaksi näyttävää uunia. Isäntä harrastaa vanhoja laivoja ja niiden pienoismallien rakentamista.  

Uusin saniteettitilojen osa kuistin jatkona on vuodelta 2010: lupa heltisi ehdolla että ulkoseinien materiaali ja väritys noudattivat aiempaa mallia.

EIJAN TORPPA

Aiemmin Mantan torppana tunnettu 1880 rakennettu pieni talo siirtyi viisi vuotta sitten televisiostakin tutun puutarha-asiantuntija Eija Klaucken haltuun ja kakkosasunnosta kehkeytyi koti. Talo on toiminut aikoinaan Strömforsin ruukin työsuhdeasuntona.  Vuoden 1963 remontissa sitä nostettiin hirsien mätänemisen takia ja tuolloin siihen rakennettiin myös etuhuone ja avokuisti.

Talon ympärillä sijaitsee Eija Klaucken laaja elämyspuutarha Eija´s garden, jonne on erillinen pääsymaksu.

KYRKAN

1800 -luvulla rakennettu talo on toiminut aiemmin myös metodistikirkkona 1960-luvulle asti. Sittemmin sen holvi-ikkunat on muutettu ”asuintalomaisiksi”, joskin ”kirkkomainen holvaus” näkyy edelleen suuren päätyolohuoneen katon muodossa.

Kahdesta talosta yhdistetyssä rakennuksessa on hyvin erikoinen sisäratkaisu: talon 70-luvulla omistanut arkkitehtipariskunta sijoitti saniteettitilat ja saunan keskelle taloa - rakennelmaan yhdistyivät myös takka ja leivinuuni.

Vaikka Kontrapunktiksi ristitty kokonaisuus ei ole esteettinen, se on osoittautunut pakkastalvien oivaksi lämmönlähteeksi.

VILLA EKHOLM

Villa Ekholm on rakennettu kahdessa vaiheessa. Perusosan eli läntisen tuvan ja keittiön rakentaminen lienee alettu jo 1888, koskapa vintin fylleistä löytyi sen vuoden lehtiä.

Idänpuoleinen lisärakennus valmistui Loviisan merikylpylän avajaisten aikaan 1800-luvun loppuvaiheissa kylpylävieraiden varalle: isompi huone herrasväelle, pienempi kamari palvelijalle.

Koska talo on ollut koko ajan saman suvun omistuksessa, siellä ei ole tehty perusteellisia remontteja: paikkoja on korjailtu vain tarpeen vaatiessa.
Viemäröintikin tehtiin vasta 1969.

KUNINKAANLAMPI

Kuninkaanlammen talon runko-osa on rakennettu 1750-1800 lukujen välissä ja rakennus on laajentunut vuosien saatossa. Nykyiset omistajat pitivät sitä aluksi kesämökkinä, kunnes muuttivat taloon pysyvästi viisi vuotta sitten.

Talo oli niin hyvässä kunnossa, että omistajat ovat joutuneet turvautumaan vain pintaremontteihin, joissa aiemmat tummat pinnat ovat muuttuneet vaaleiksi ja valoisiksi.

Kaunis ja kukoistava vanhanajan ruusuinen puutarha rajoittuu 1700-luvun linnoitustöissä syntyneeseen Kuninkaanlampeen ja rauhoitetun lehdon läpi kulkevaan Ehrensvärdin luontopolkuun.

VANHA VIINATORNI

Taiteilija Kai Nissinen osti 1876 rakennetun vanhan viinatehtaan komeine torneineen kodikseen, ateljeekseen ja galleriakseen vuonna 1991.

Torni, jossa viinatehtaan hienot kupariputket aikoinaan kiersivät, toimii lämpimänä aikana ateljeena, rapatussa matalassa osassa on miehen kotimuseo.

Taiteilija on itse remontoinut talonsa ja on ylpeä siitä. Hän on entisöinyt valokuvien perusteella myös Garnisonin maamerkiksi muodostuneen tornin, joka menetti osan alkuperäisestä korkeudestaan 1980-luvun purkuvimmassa.

WANHA KAUPPA
 
1700- ja 1800-luvun vaihteessa
rakennetun, alun perin kesämökiksi hankitun, mutta sittemmin vakituiseksi kodiksi muuttuneen kiinteistön asuinrakennuksen sijalla kohosi aikoinaan Loviisan linnoitusupseereiden talo. Sen ajan jykeväkivinen kellari, ”Bastion Lillan”, on muuttunut kekseliäästi katottomaksi kesäkeitaaksi.

Pihapiiriin kuuluu 1700-luvun suola-aitta, liiteristä rakentunut romanttinen kesähuone ja 1800-luvulla rakennettu Wanha kauppa, joka toimii myös kirja- ja levykirppiksenä. Koristemaalariemännän rakkaus väreihin näkyy erityisesti rokokoohenkisellä kuistilla, jonka seinille hän ikuistaa puutarhansa kukkia.

HELGAS

Vuonna 1800 rakennettu entinen Helgaksen matkustajakoti on remontoitu Hassisen kaksossisarusten perheiden kodeiksi. Läntinen lisäosa on pystytetty 1900-luvun alussa. Kummankin sisaruksen puoliskossa on täysin omanlainen tyylinsä ja värimaailmansa ja aarteiden joukosta löytyy myös vanhan matkustajakodin nostalgisia kalusteita.

Tontin ovat aiemmin omistaneet kuulut Unoniuksen ja Sucksdorfin loviisalaissuvut. J.L. Runeberg vieraili talossa 1840-luvulla ja lähinaapurustossa lapsuutensa ja nuoruutensa kesälomia viettänyt Jean Sibelius musisoi siellä usein Sucksdorfin perheen kanssa.

VILLA HANNA
 
Villa Hanna löytyy tonttikirjoista ensimmäisen kerran 1825, mutta talon materiaaleista ja rakennustavoista päätellen sen kadunpuoleinen perusrunko on pystytetty jo 1700-luvun puolella.

Vanhan ja uuden rungon rajat näkyvät selvästi: alkuperäinen keittiö tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa.

Pohjoismaisen selkeästi sisustetun ja monia mielenkiintoisia yksityiskohtia tarjoavan talon vintille on remontoitu aikuisten makuutilat ja harrastehuone - huomatkaa yläkertaan johtavat tilaa säästävät erikoisportaat!

VILLA AALTONEN
 
Villa Aaltonen rakennettiin 1800-luvun loppupuolella venäläisiä kylpylävieraita varten. Isäntäperhe asui tuolloin Lapinjärveltä siirretyssä piharakennuksessa, joka on saanut uuden kuistin.

Kiinteistöön kuluu ulkorakennuksia ja harvinainen, arkkitehdin piirtämän mehiläispaviljonki.

Yli 3000 neliön puutarha on työstetty rikkaruohokesannosta ihastuttavaksi kukkamereksi, jonka teemaosiot laajentuvat kaiken aikaa: kasveja on noin 500, ruusuja nelisenkymmentä.

SMIRNOFFIN TALO
 
Suuren kiinteistön nykyisen omistajan isoäidin isoisä yhdisti 1800-luvun alussa useita erikokoisia rakennuksia suureksi L-kirjaimen muotoiseksi kokonaisuudeksi.

Kiinteistö, jonka 1700-luvulta oleva vanhin talo on rapattu, on nykyisin jaettu useisiin vuokra-asuntoihin.

Kaksi niistä on juuri kunnostettu modernin asujan vaatimusten tasolle ja nähtävissä.

Vanha talousrakennus on työn alla ja sen jälkeen kunnostetaan rinteessä oleva neliömäinen kivirakennus, entinen Bagarstugan eli leivintupa.

VILLA ASTA&AULIS

Vuonna  1907 J. A. Blässarin piirustusten mukaan valmistunut, alunperin yksikerroksinen ja kolme yhden huoneen ja keittiön asuntoa käsittänyt talo on perinteiselle puukaupungille tyypillinen. 1800-luvun rakennussääntöjen mukainen puukaupunkitalo. Talossa on vuosien varrella tehty paljon muutoksia, jotka heijastelevat oman aikansa rakennustapaa.

Nykyisillä omistajilla talo on ollut vuodesta 1996. Tänä aikana talon yläkerta ja saunaosasto on rakennettu kokonaan uudestaan, samoin pääosa muista huoneista.

Monihaarainen savupiippu on jätetty näkyviin yläkerran aulaan. Lasikuisti on uusi, mutta se on tehty samanikäisen talon purkuikkunoita hyödyntäen. Yläkerran parveke on niin ikään uusi rakennelma.

LIISANTALO

1800-luvun alussa rakennettu talo on kunnostettu omin käsin ja perinteitä kunnioittaen asumiskiellossa olleesta viiden erillisen asunnon vuokrarähjästä hurmaavaksi taiteilijakodiksi.

Kaikki mahdolliset korjausmateriaalit ovat kierrätettyjä, vain tätä nykyä uusittavat vuorilaudat ovat uusia. 17 aiempaa tapettikerrosta korvaavat tapetit ovat nekin käsin maalatut.

Kivetty sisäpiha tarjoaa oivan esimerkin siitä, miten puutarha voi kukoistaa pienessäkin tilassa.

Suutarimestarin entiseen talliin on rakentunut osin saviseinäinen Tuhannen tuskan kahvila.

AURINGON PUOLELLA

Jo 1800-luvun alkupuolella rakennettu talo oli vuonna 2005 niin karseassa kunnossa, että kävijät ihmettelivät ääneen, miten tästä voi tulla mitään.
Töitä oli valtavasti: koko alapohja puhdistettiin, talo kengitettiin uudelleen ja sille rakennettiin uusi kivijalka. Laho veranta antoi tilaa uudelle ja tilavammalle. Katto uusittiin, seinistä kuorittiin seitsemän kerrosta tapettia, katoista pestiin yhtä monta kertaa liitumaalia ja korjausmateriaaleja etsittiin eri puolilta Suomea. Salin leveät vanhat lattialankut löytyivät Valkealasta.

Perusteellisessa remontissa rotisko muuttui viehättäväksi kodiksi ja pikkuiselle pihalle on rakentunut sekä silmiä että makuhermoja hivelevä ”herkkupuutarha”.

PITKÄNPÖYDÄNTALO

Perheen lempioleskelupaikaksi muodostunut uusi kuisti kruunaa 1856 rakennettua Pitkänpöydäntaloa, jossa on ollut aikoinaan kolme erillistä asuntoa.

Opettajapariskunta on korjaillut pikku hiljaa 1980-luvun modernien remonttiajatusten epäonnistuneita ratkaisuja oikeaoppisen perinnerakentamisen puitteissa ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti.  Ensin korjattiin yläpohja, sitten alapohja - periaatteella ensin säästetään ja sitten vasta edetään.

Talossa on keskitytty puulämmitykseen. Sen apuna toimiva ilmalämpöpumppu saa perheeltä paljon kiitoksia.

RINGSTRÖMS GÅRD

Noin 1800 rakennettu Ringströms gård on muuttunut remonttikaaoksen jälkeen säveltäjämuusikon ja tanssijakoreografiopettajan kaksityttärisen perheen toimivaksi kodiksi.

Alun perusremontin jälkeen on edetty hitaasti. Väliseinien poistaminen on antanut lisää tilan tunnetta ja avaruutta on saatu myös puunväristen seinäpaneeleiden ja kattojen vaaleaksi maalaamisella: tämä prosessi jatkuu edelleen huoneesta toiseen.

Osaan seinistä - kuten vanhempien makuuhuoneeseen - on kuitenkin päätetty jättää niiden vanha värimaailma muistoksi entisestä: se on kuin taideteos!

VILLA LINDHOLM

Villa Lindholmin tarkkaa ikää ei tiedetä, sillä se on siirretty paikalleen viime vuosisadan alussa Venäjältä, todennäköisesti Pietarin lähistöltä. Venäläinen villa on säilynyt ainoana Loviisan kylpyläkaupunkiloiston aikaisista harjun rakennuksista – kaikki muut ovat tuhoutuneet tulipaloissa. Vuosien aikana useammaksi eri vuokra-asunnoksi jaettua ja nyttemmin yhdistettyä tilaa remontoidaan hitaasti ja pieteetillä.  Sisustuksen yksityiskohdat ja huonekalut kertovat nykyisten omistajien Afrikassa ja Kauko - Idässä viettämistä virkavuosista.

RAUTAPARTA

Joroisista 2005 löytynyt mahtava hirsitalo on rakennettu 1800- luvun alussa ja se alkoi nousta hivenen lyhennettynä Kymijoen rannalle 2007.
Isäntä, Ruukin seppä Kaleva Tikkamäki on pystyttänyt talonsa aika pitkälle omin voimin. Ja koska läheltä ei löytynyt purettavia navettoja, korkea kivijalka oli teetettävä Oriveden graniitista. Leveät punertavat kelolankut ovat Vienan Karjalasta, komea leivinuunitakka on pohjalaista mallia.

Asuinkerroksessa on 260 neliötä ja talo tullaan lämmittämään Kymijoen pohjan maalämmöllä ja uuneilla.

VILLA JOSE

Villa Josen vanhin osa on rakennettu noin 1850 ja talosta löytyy sen ensimmäinen kauppakirja vuodelta 1871. Sittemmin rakennus on kasvanut niin pituutta kuin leveyttä.  Pihanpuoleinen osuus on rakennettu 1900- luvun alussa ja mansardikattoinen vintti 1940-luvulla.

Talon nykyiset asukkaat remontoivat kylmästä vinttitilasta asuttavan. Yläkertaan sijoitettiin lastenkamarin ja makuuhuoneen lisäksi myös rakennusinsinööri-isännän suunnittelema sauna. Se on loviisalainen etu, jota Porvoon vanhoissa taloissa ei sallita.

Talossa voi ihailla myös kahta komeaa Rakkolanjoen kaakeliuunia.

KAPTEENIN TALO

Mariankadun komein talo rakennettiin 1806 ja sitä laajennettiin 1835.  Kauppalaivojen varakkaiden kapteenien 1800-luvun aikana asuttamassa suuressa rakennuksessa oli seitsemän huonetta ja peräti kuusi kaakeliuunia. Taloa sanottiin Rosqvistin taloksi, sillä se kuului satakunta vuotta samalle suvulle.

Sittemmin keräilijän ja kulttuurimiehen omistamassa talossa ja sen vanhoissa huonekaluissa aistii hyvin historian havinan, jota liikuttavat vanhat lelut ja erilaiset nallet pehmentävät.

Romppeesta ja muusta vanhasta kiinnostuneille avautuu myös kirppistaivas.

MERIMIEHEN MÖKKI

Aika ei ole säälinyt vuosikausia asumattomana ollutta pikkuista merimiehen mökkiä, joka on merkitty vuoden 1825. Talon kadunpuoleinen ryhdikäs osa on rakennustavoista päätellen rakennettu kuitenkin jo 1700-luvulla. Kauan tyhjillään seisseeseen talon ei tule vettä eikä siinä ole viemäröintiä. Pihan puoleinen uudempi osa on kutakuinkin romahtanut: lattiat ja ovi karmeineen vinossa kuin Linnanmäen Vekkulassa.

Nykyiset omistajat aikovatkin purkaa uudemman puolen ja rakentaa sen tilalle ”mukavuusosion”  eli keittiön ja kylpyhuoneen.

KAPPELI

Loviisan kaupungin entisaikojen helmi, aikojen kuluessa hoitamattomuuden takia kurjaksi kulahtanut 1865 rakennettu Museoviraston suojelema Kappeli kuluu Loviisan hienoimpiin arvorakennuksiin.

Kappelin kurjuus alkoi kääntyä uuteen kukoistukseen, kun maalarimestari Airi Kallio osti rakennuksen ja alkoi visioida siitä uutta kaupunkikulttuurin keskusta.

Kappeli tullaan palauttamaan vähitellen 1800-luvun malliin. Töitä riittää. Osa vuonna 1946 rakennetuista osista on jo purettu ja kuluneena kesänä on keskitytty etupäässä ikkunoiden korjaamiseen.